Anttilan korttelin rakentaminen alkamassa

Ennen:

streetview
Lähde: Google Streetview.

Nyt:

kuvaanttila

Kohta:

Havainnehormakuja
Lähde: Vantaan kaupunki.

Hyviä uutisia: Anttilan epäonnistunutta bisnestä, vuonna 1990 rakennettua tavarataloa, on ruvettu repimään alas Tikkurilassa.  Sen tilalle tulee kolme 7-kerroksista ja yksi 16-kerroksinen asuinrakennus (kaavamuutoksen selostus). Tontille on tulossa noin 300 asuntoa ja katutasoon liiketilaa.

Tikkurilan eteläosan uudistuminen etenee hyvin. Toivottavasti ympäristön siistiytyminen ja asukasmäärän kova kasvu lisäävät intressiä myös läheisen vanhan Silkkitehtaan kunnostamiseen asuin- tai muuhun käyttöön.

panokielotie

kartta
Kohde rajattu punaisella. Lähde: Vantaan kaupunki.
Mainokset

Tikkurilan keskustakorttelin kilpailun voittaja valittu

Nrepkuva1
Havainnekuvitusta K2S-toimiston voittajaehdotuksesta. Lähde: Vantaan kaupunki.

Vantaan kaupunki haki kilpailulla Tikkurilan ns. keskusta- eli kirkkokorttelille suunnitelmaa ja toteuttajaa. Kuudesta kilpailijasta voittajaksi valittiin 15.2.16 tanskalaisen Nordic Real Estate Partners Oy:n ehdotus, jonka suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto K2S. Suunnitelmasta tarkemmin alempana.

Suunnittelualue

kartta3d2
Suunnittelualue rajattu punaisella.

Suunniteltava alue on aivan Tikkurilan ytimessä, ja sinne olisi nyt hieno mahdollisuus toteuttaa urbaani ja elävä kävelykeskusta. Sen ympärillä on jo muutos käynnissä. Korttelin pohjoispuolelle on rakennettu tori, ja tulevaisuudessa Asematie muuttuu kävelykaduksi.  Alueen länsipuolella Kielotie on jo lupaavasti urbanisoitumassa uusien asuinkortteleiden ja niiden katutason liiketilojen myötä. Kielotie on myös myöhemmin muuttumassa  joukkoliikennepainotteiseksi. Keskustakorttelin alue, Kielotien ja aseman välissä, on nähtävä aivan oleellisena ja keskeisenä palasena keskustasuunnitelmassa.

Alueella on tällä hetkellä kirkko ja seurakunnan toimistot – kaikki huonossa kunnossa. Kirkkorakennuksen kohtalo on vielä auki, mutta seurakunta on ilmoittanut, ettei palaa tiloihin ”missään olosuhteissa”. Vaihtoehtoina ovat kirkon purkaminen tai kunnostaminen muuhun käyttöön. Alueelle tulee siis joka tapauksessa uusi kirkko. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa terveyskeskus Kielotien varrella säilynee ennallaan. (Tässä HS:n juttu aiheesta.)

Lähtöajatus on hyvä: tontille ollaan rakentamassa ns. hybridikerrostaloja, joissa on asuntojen lisäksi toimistoja. Suunnitelmilta vaadittiin lisäksi, että Kielotien ja Asematien varrella maantasokerroksen on oltava liiketilaa.

panoedestäkirkko
Suunnittelualue merkitty punaisella. Kuva otettu kaupungintalolta kirkolle (kuvan keskellä) päin.
pakokeskeltälänteen
Korttelin sisäpiha, joka on tällä hetkellä varsin kuollut. Vasemmalla seurakunnan toimistoa, oikealla kirkko.
takapuolikuva
Unikkotien puolta, jossa on tällä hetkellä iso parkkipaikka. Tumma toimistotalo puretaan ensimmäisessä vaiheessa. Vasemmanpuoleinen terveyskeskus on jäämässä toistaiseksi.

Voittajaehdotus

Voiton vei tanskalaisen Nordic Real Estate Partners Oy:n ehdotus, jonka suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto K2S. K2S on tunnettu mm. kehutusta Kampin kappelista, mikä on voinut olla meriitti tässäkin kilpailussa. Kilpailijoilta oli pyydetty erilliset suunnitelmat, joissa kirkkorakennus puretaan ja joissa se säilytetään.

NrepB
Tässä versiossa (B) uusi kirkko on osa keskimmäistä suurkorttelia. Lähde Vantaan kaupunki.
OikeaBkaava
Kaavakuva samasta versiosta (B) kuin yllä. Lähde: Vantaan kaupunki.
Neprkaavio
Asematien puolella päällekkäin kirkko, toimistoa ja asuntoja. Lähde: Vantaan kaupunki.
versioCkuva
Tässä versiossa (C) vanha kirkkorakennus on säilytetty (kunnostettu muuhun käyttöön), ja uusi kirkko on integroitu etualalla osaksi isompaa rakennusta. Lähde: Vantaan kaupunki.
versioCkaava
Kaavakuva samasta versiosta (C) kuin yllä. Lähde: Vantaan kaupunki.

 

Muut viisi kilpailuehdotusta: (Lähde: Vantaan kaupunki):

Pohdinta

1.Vanhan kirkko on säilytettävä. Kirkon kohtaloa ei ole vielä päätetty. Toivottavasti se säilytetään ja kunnostetaan johonkin muuhun käyttöön. Arkkitehtuuriltaan kirkko muodostaa hyvän 50-lukulaisen parin vastapäisen kaupungintalon kanssa.  Vanhan ja uuden yhdistäminen tuo myös kiinnostavaa ja vaihtelevaa katunäkymää. Uskon vahvasti, että juuri kirkkorakennuksen ympärille voisi syntyä elävää kaupunkitilaa. Pidän voittajaehdotuksen tekijöiden ajatuksesta sijoittaa rakennukseen kauppahalli – sen etupuolella olisi myös hyvin tilaa voisi rakentaa liikkeille tai ravintoloille moderni laajennus.

Kauptalojakirkkopari
Kaupungintalo ja kirkko 50-luvulta täydentävät arkkitehtuuriltaan hyvin toisiaan.

2.Uusi korttelirakenneArviointiryhmä toteaa voittajasta mm.:”Ehdotus perustuu umpikortteliratkaisuun, jolla on lähdetty hakemaan tehokasta rakentamista ja näin maksimoitu rakennusoikeuden määrä saaden kuitenkin samalla syntymään avara sisäpiha.” Myös omasta mielestäni ehdotuksessa on ehdottomasti hyvää umpikorttelimaisuus ja tehokkuus – asuntoja ja ihmisiä saadaan keskustaan paljon.

Korttelien rakenne ja sijoittuminen herättävät kysymyksiä. Valoisat ja iso sisäpihat ovat toki hyvä asia kyseisille taloyhtiöille, mutta: eikö kaupungin kannalta olisi oleellista miettiä aluetta nimenomaan kävelykeskustana? Asian voisi kääntää toisinpäin: onko järkevää rakentaa suuria yksityisiä pihoja keskellä vilkkainta kävelykaupunkia? (katso erityisesti ehdotus B yllä, jossa kirkko on purettu). Mielestäni juuri kyseisellä keskustakorttelin alueella kannattaisi panostaa nimenomaan julkisiin ja eläviin katutiloihin, jotka ovat kaikkien kaupunkilaisten tavoitettavissa, koska alue on tulevaisuudessa potentiaalisesti keskustan vilkkain kohta. Tämä voisi toteutua pilkkomalla korttelit pienemmiksi (ks. kuva alla). Tämä pienentäisi kortteleiden sisäpihoja, mutta toisaalta lähiympäristöön syntynee viihtyisiä julkisia puistoja.

Alla olevassa kuvassa omaa ajatuksenvirtaani:

 

omakaava2
Muunnelma voittajaehdotuksesta. Yhteys Kielotieltä vanhalle kirkkorakennukselta toisi kirkon (tulevan kauppahallin?) paremmin alueen ytimeen. Lisäksi saataisiin enemmän julkista katutilaa ja vaihtelevampia katunäkymiä – ja suorempi kävely-yhteys Kielotieltä asemalle. Myös pitkän korttelin oikeassa laidassa voisi katkaista kahtia.

Alla olevassa kuvassa on vertailun vuoksi Verstas Arkkitehtien kilpailuehdotus, jossa on mielestäni paremmin luotu kiinnostavaa ja vaihtelevaa katutilaa. Eri korkuisilla ja mittakaavaltaan pienemmillä rakennuksilla on saatu kaupunkikuvasta muutenkin kiinnostavampi – kokonaisuus voi olla tosin liiankin rauhaton. Verstaksen suunnitelmasta tulee mieleen uusi Tukholman Klarastadenin suunnitelma, jossa perinteiset korttelit on joeteltu pienempiin erikorkuisiin yksiköihin, joiden välistä on kulku julkiselle sisäpihalle.

tuplahavainnekuva
Yllä voittajaehdotus. Alla vertailukohtana Verstas Arkkitehdit-toimiston ehdotus. Lähde: Vantaan kaupunki.

3.Uusien rakennusten arkkitehtuuri. Valintaperusteluissa on todettu, että voittajaehdotuksessa ”luodaan rakennusten voimakkaalla muodolla yksi omaleimainen kokonaisuus” ja ”rohkea muotokieli erottuu selvästi Tikkurilan nykyisestä rakennuskannasta”. Ehdotuksissa esitetyt julkisivut eivät ole tietenkään vielä lopullisia, mutta antavat todennäköisesti osviittaa, miltä rakennukset voivat näyttää.

Voittajaehdotus koostuu kolmesta, jopa sata metriä pitkästä, tyyliltään varsin identtisestä korttelista. Pitkät yhtenäiset julkisivut eivät ehkä ole se elävin ratkaisu. Katutasolla tällainen näkymä voi olla tylsä. Mitä hitaammin ihmiset liikkuvat, sitä pienempiä korttelit saisivat olla – tai ainakin niiden julkisivu saisi olla vaihtelevampi.  Toinen ehdotuksen erikoispiirre on katto, joka kohoaa ja laskee vaihtelevissa kulmissa koko korttelin mitalta. Myös se antaa mielikuvan jättimäisestä yhtenäisestä korttelista. Miten hyvin tällainen rakennus sopii ympäristöönsä?  Ympäröivät rakennukset ovat kuitenkin mittakaavaltaan kohtalaisen pieniä, kuten kaupungintalo ja alueen eteläpuolella olevat pistetalot.

Toisaalta, paikoin erikoinen kattoratkaisu muistuttaa positiivisella tavalla perinteistä harjakattoa (katso esim. blogin ylin kuva), mikä voisikin yhdistää korttelin kaupungintalon ja kirkon tyyliin. Sen sijaan rakennusten kulmia kohti kohoava katto muodostaa voimakkaita kolmion muotoisia rakenteita, jotka näyttävät omaan silmääni vierailta, jopa uhkaavilta ja ympäristöön sopimattomilta (ks. kuva alla). Tulee vaikutelma sulkeutuneesta, linnamaisesta rakennuksesta, vaikka mielestäni pitäisi pyrkiä juuri päinvastaiseen vaikutelmaan.

Neprkuva2
Havainnekuva voittajaehdotuksesta. Näkymä Tikkuraitin suunnasta. Lähde: Vantaan kaupunki.

Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, miten alueen jatkosuunnittelu etenee.

 

 

Tarkimmin salattu jugendtalokätkö Helsingin seudulla?

Eira?

Pink1

Katajanokka?

Oranssi1

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alue sijaitsee Keskusrikospoliisin päämajan takana, Tikkurilan asemalta alle 1 km itäänpäin – epätodennäköinen paikka  satavuotiaille jugendrakennuksille? (Google street view)

kartta1

Alueen molemmat jugend-villat on vuodelta 1909, ja ne on suunnitellut H.R.Helin tutkijoiden käyttöön. Presidentti Relander asui assistenttina toisessa näistä. Alueen päässä on myös isompi funkkis-tyylinen laitosrakennus (rv. 1938). Jugend-talot ovat osittain käyttämättöminä, toisessa on laitoksen kirjasto. Alue on hyvin piilossa kulkuväyliltä ja katseilta – etupuolella kasvaa tiivis puisto ja taustalla kulkee Keravanjoki. Arvotaloja ollaan laittamassa parempaan kuntoon, sillä ne muutetaan asuinkäyttöön. Tämä on ilmeisesti ainoa realistinen vaihtoehto rakennusten kunnostamiseksi, vaikka muitakin käyttötarkoituksia näin komeille taloille olisi voinut keksiä.

Huvilatpano

Pink2

Vantaa suunnittelee alueelle myös muutamaa matalaa asuinkerrostaloa, joiden taakse on puolestaan tulossa KRP:n tilojen laajennus. Kerrostalojen ja jugendvillojen väliin ollaan  jättämässä tilaa yleiselle puistolle. Ympäristöä siistimällä vanhat talot tulevat varmasti paljon hienommin esiin.

Havainne
Tällä hetkellä alueelle suunnitellaan neljää matalaa kerrostaloa (kolme kuvan keskellä ja yksi oikeassa laidassa). Lähde: Vantaan kaupunki

Tikkurilan keskusta on jo levittäytymässä radan itäpuolelle eli Jokiniemeen, ja tämä Metlankin alue sulautuu lähitulevaisuudessa osaksi kaupunkia. Lähialueiden suunnittelussa nämä jugendtalot ympäristöineen pitäisi ottaa ns. keskiöön. Mikäli KRP:n laajennus toteutuu suunnitellun mukaisesti, on Tikkurilan keskustan ja Metla:n tontin väliin tulossa iso parkkitalo, mikä ei ainakaan auta asiaa. Varsinkin Vantaan mittakaavassa rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan ja historialtaan poikkeukselliset – niiden avulla koko alueelle saisi luotua oman identiteetiteetin.

Puna1

oranssi4
Hyvä paikka kellariravintolalle…

Metlan tontti on ympäristöä hieman ylempänä – kaupunkisuunnittelulla Vantaan hienoimmat jugendtalot voitaisiin saada näkymään jo kaukaa keskustan suunnasta. Miten estetään, etteivät ne jää taas sadaksi vuodeksi unohduksiin pistetalojen ja parkkitalon taakse?  Miten alue saadaan osaksi urbaania kaupunkielämää? Ehkä ulottamalla tiivis umpikorttelimainen rakentaminen mahdollisimman lähelle aluetta – rakennusten edessä olevan puiston reunaan asti? Tai jatkamalla puistoa kaistaleena/väylänä Tikkurilan keskustan historialliseen jokirantaan asti, jolloin syntyisi yhteys jugendtalojen ja jokirannan vanhojen teollisuusrakennusten (Silkkitehdas, Vernissa) välille?

kätkö
Olisiko näiden talojen jo aika tulla pois piilosta?

Tikkurilan jokirannan kehittämiskilpailu

Tikkurilan jokirantaa ollaan kehittämässä maisema-arkkitehtuurikilpailulla. Viisi kilpailuehdotusta on nyt nähtävissä täällä.

Suunnittelualue

Tikkurilan keskustan eteläpuolella virtaava Keravanjoki ei ole yhtä komea kuin Turun Aurajoki tai Tampereen Tammerkoski. Se ei ole kuitenkaan mikä tahansa puro – koski houkutteli aikanaan paikalle teollisuutta, josta merkkinä on edelleen vanhat tehtaat. Tällä hetkellä joenranta on käytännössä lähes hyödyntämätön resurssi sen ympärille rakentuneelle Tikkurilalle (kaljakelluntaa lukuunottamatta). On kuitenkin helppo kuvitella, että sillä on oleellinen rooli tulevan keskustan identiteetille. Urbaani joki- ja koskiympäristö olisi jotain, mitä Helsingillä ja Espoolla ei ole. Nyt jokirannasta halutaankin toimiva virkistys- ja harrastusalue. Kilpailutehtävän mukaan tavoitteena on luoda ”monipuolisen kaupunkielämän näyttämö”.

Jokirantakilpailualue
Jokirannan kilpailu- ja suunnittelualue. Lähde: Vantaan kaupunki

Rannan viihtyvyyden kannalta ikävä realiteetti on, että joen yli suhahtaa juna parin minuutin välein. Vaikka junat itsessään eivät häiritsisi, ratasilta jakaa rannan itä- ja länsipuoliskoon estäen kulkemisen joenrantaa pitkin. Toinen ongelma on maaperä. Rannat ovat pääasiassa alas viettävää savimaata, erityisesti alajuoksulla eli alueen länsiosassa. Tämä rajoittaa raskasta rakentamista.

Jokirannan vahvuudet on kuitenkin myös helppo huomata. Pohjoisrannalla on suurin osa Tikkurilan keskustan historiallisista rakennuksista, kuten Vernissatehdas (kartalla nro 1, rakennusvuosi 1912-37), kunnostusta kaipaava Silkkitehdas (2, rv 1934-), ja lisäksi pienemmät Söderlingin mylly (3, rv 1935), Villa söderbo (4, rv 1939) sekä Vernissan vieressä vanha paloasema (5) ja polttouunipiippu (6, rv 1954-63). Etelärannalla on puolestaan hieno ja moderni Heureka (7), joka tuo alueelle lähes 300000 vierailijaa vuodessa. Joki itsessään on näkymiltään mukavan vaihteleva koskineen ja mutkineen. Ja se äänimaailma: kosken pauhu on mahtavaa kuultavaa…

Nykytila

Koskipanorama
Alueen itäosaa: Pato ja koski. Taustalla Vernissa ja Tikkurilan keskustaa. Junaratasilta näkyy Vernissan vasemmalla puolella.

Kävelyreitiltä on pääosin huono näkyvyys hienolle koskelle, vaikka puissa ei ole edes lehtiä.

Jokirantakesk
Alueen keskiosa, kuvattu itäänpäin.

Joenranta ei näytä kovin houkuttelevalta ainakaan loskakelillä.

Jokirantalänsipano
Alueen länsiosa: Vasemmalla Silkkitehdas, keskellä punainen Mylly, oikealla alikulku Tikkurilantien ali keskustaan.

Rannan puut ja muu villi kasvillisuus peittävät näkymiä. Tunnelma ei ole ainakaan kovin urbaani.

Myllypaloasemapiippu
Mylly toimii kesäkahvilana. Paloasema ja piippu eivät ole käytössä ja niiden ympäristöä on hoitamaton.

Kilpailuehdotukset

Sitten itse asiaan. Kävin läpi kilpailukutsun ja viisi ehdotusta, joiden pohjalta voi jo päätellä mihin suuntaan joenpätkää aletaan kehittää.

Mitä joenrannassa tullaan tulevaisuudessa näkemään? No, ainakin seuraavat ehdotukset tulevat todennäköisesti toteutumaan:

1. Kaksi kevyen liikenteen siltaa: yksi Heurekan ja Silkkitehtaan väliin ja toinen junaradan itäpuolelle.

Molemmat sillat ovat ehdottomasti tarpeellisia jo pelkästään sujuvan läpikulun kannalta. Heurekan ja Silkkitehtaan välinen silta luo myös kivasti yhteyden kahden tärkeimmän kulttuurikohteen välille (sitten kun Silkkitehtaalle on saatu kulttuuria). Tämä on turismin kannalta hieno juttu. Radan varren sillalta avautuu myös hieno näkymä koskelle itäänpäin.

2. Alikulku junaradan ali.

silta1
Lähde: ”Haloja”-ehdotus, Vantaan kaupunki

 

Alikulku joen molempia rantoja pitkin yhdistää alueen itä- ja länsipuoliskot ja luo hienon kävelyreitin aivan kosken äärelle. Hyvät kulkureitit houkuttelevat ihmiset paikalle, ja tuovat elämää joen rannalle. Toivottavasti alikulusta tehdään havainnekuvan tapaan tarpeeksi leveä.

3. Pato häviää, ainakin osittain.

patosuunnitelma
Lähde: ”Stream dreams”-ehdotus, Vantaan kaupunki

Koski palautetaan näin luonnontilaan, mikä mahdollistaa kalastuksen ja koskenlaskun.

4. Rantakahvila ja rantaterassi.

Terassin yhteyteen ehdotettiin myös kanootinvuokrauspistettä. Alla on kaksi suunnitelmaa rantaterasseiksi, ylempi Heurekan puoleiselle rannalla ja alempi Hotelli Vantaan kohdalla. Minun puolestani molemmat voisi toteuttaa. Ja varsinkin keskustan puoleisella rannalla terassimaista rakennelmaa tai ”rantakatua” saisi jatkaa rantaviivassa mahdollisimman pitkälle ylä- ja alajuoksun suuntaan. Kuvien kaltaisten kaiteettomien puulaitureiden ongelma voi olla se, että ne houkuttelevat ihmisiä rannalle lähinnä vain kesällä.

 

Terassi
Lähde: ”Oksat pois”-ehdotus, Vantaan kaupunki
Kahvila1
Lähde: ”Keidas”-ehdotus, Vantaan kaupunki

5. Vernissan ympärille eli aivan kosken rantaan laajennetaan toria/terassia.

Vernissa1
”Taikapeilin perhoset”-ehdotus, Vantaan kaupunki.

Vernissan ympärille voidaan tehdä todella hieno ja urbaani tila esim. ravintolalle ja pienillä ulkotapahtumille. Samalla itse rakennus ja sen arkkitehtuuri tulee esiin paremmin.

6. Kulku joenrantaan Tikkurilantien kohdalta helpottuu, mahdollisesti tietä alentamalla ja ”bulevardisoimalla” eli autojen nopeusrajoitusta alentamalla.

Tämä parantaa näkymiä joelle ja yhdistää alueen paremmin keskustaan.

7. Yleistä rannan ehostusta: Merkkirakennukset tuodaan esiin valaistuksella ja kasvillisuutta harventamalla. Alueelle tulee tapahtumatori ja penkkejä.

Yhteenveto

Koko kilpailussa on positiivista, että alue ainakin uudistuu – ja varmasti parempaan suuntaan. Mutta uudistuuko ranta tarpeeksi?

Kaikissa suunnitelmissa itse rantaviiva jää -laitureita ja junaradan alikulkua lukuunottamatta- varsin ennalleen. Ruohoiset, jokeen päin viettävät  ja luonnontilaiset rannat on huono idea kaupungissa. Suurimman osan vuodesta ruoho on märkää ja liukasta – rantaa ei voi lähestyä pelkäämättä, että liukastuu Keravanjokeen.

rantakollaasi
Helmikuista pohjoisrantaa

Olisin mielelläni nähnyt ehdotuksen, jossa koko kilpailualueen pituudelle olisi suunniteltu aivan rantaviivassa (ainakin pohjoisrannassa eli keskustan puolella) kulkeva urbaani, valaistu ja tarpeeksi leveä kävelytie – mikäli tämä teknisesti ja kustannuksiltaan vain olisi mahdollista. Näin ranta olisi siisti, kaupunkimainen, turvallinen ja houkuttelevan näköinen, kuten Tammerkosken ympäristö: Tammerkoski

tai Aurajoen ympäristö:

Aurajoki

Toinen vaihtoehto toteuttaa kulkureitti voisi olla rakentaa se rannan suuntaisesti veden ja/tai savisen rannan päälle kuten esim. Brisbanessa on tehty (alunperin paikalla oli veden päällä kelluva väylä, mutta tulvat veivät sen mennessään):

Brisbaneriverwalk
Brisbane, Australia.

Kosken rannassa Vernissan edusta ollaan suunnitelmien mukaan siistimässä, mikä on hyvä. Samalla lailla tulisi kohdella myös kosken rantaa ylempänä paloaseman ja piipun kohdalla. Laadukkaat rantakadut houkuttelisivat paikalle enemmän ihmisiä – sunnuntaikävelijöitä, lastenrattaiden työntelijöitä, Heurekan turisteja jne. Ohikulkijat pääsisivät aivan kosken äärelle esim. seuraamaan kalastajia tai melojia. Tämän jälkeen rannalla voisi menestyä useampikin kahvila tai jopa (se Tikkurilan ensimmäinen laadukas) ruokaravintola. Näin olisi edellytyksiä myös vanhojen rakennusten, kuten paloaseman ja piipun, kunnostamiselle esim. kahvilakäyttöön. Alueella on enemmän potentiaalia, myös kaupallista, kuin suunnitelmista tulee esiin – sen sijainti on loistava, vain parinsadan metrin päässä Suomen toiseksi vilkkaimmasta rautatieasemasta.

No, osa ihmisistä vastustaa luontokohteiden urbanisoimista ja haluaa säilyttää alueen enemmän luonnontilaisena. Kyse on kuitenkin vain parin sadan metrin pituisesta alueesta, ja esimerkiksi hieman länteenpäin mentäessä Keravanjoki tarjoaa joka tapauksessa luontoelämyksiä asukkaille:

Jokikesätalvi
Keravanjokea kilpailualeesta länteenpäin.

Kilpailun voittaja julkistetaan 9.3.16, ja jatkosuunnittelua lähdetään tekemään voittajaehdotuksen pohjalta.

P.S.

Loppuun vielä muutama urbaani jokirannan toteutus maailmalta. Onko näissä jotakin, mistä Tikkurila voisi ottaa mallia?

Lyon
Lyon
Tubing on the Platte - Conflucene Park, Denver, CO
Denver
sanantonio
San Antonio

 

 

Blogi urbaanin keskustan ja kaupunkikulttuurin synnystä